Dokuganryū
| Dokuganryū | |
|---|---|
| |
| Nimi | |
| Japaniksi | 独眼竜 |
| Ääntäminen | dokuganriuu |
| Merkitys | yksisilmäinen lohikäärme |
| Tiedot | |
| Sarja | Byakuren no Fang |
| Ensiesiintyminen | osa 3 |
| Sukulaiset | Tetsukomaru (emo) |
| Ulkonäkö | |
| Rotu | tosa |
| Sukupuoli | uros |
| Muut tuntomerkit | vasen silmä puhki ja sen päällä arpi |
Dokuganryū on puolisokea taistelukoira.
Byakuren no Fang
Nuoruus
Dokuganryū syntyi vuonna 1991 Tetsukomaru-nimisen tosa-nartun seitsenpäisen pentueen viimeisenä ja pienimpänä. Se jäi pentuja katsomaan menneeltä omistajaltakin melkein huomaamatta. Omistaja seurasi huolestuneena pennun tilannetta, koska sen sisarukset eivät päästäneet sitä imemään ennen kuin ne olivat syöneet itsensä täyteen. Jos Dokuganryū yritti päästä nisille, muut pennut ajoivat sen pois.
Kerran Dokuganryū odotti jälleen pääsevänsä nisälle, kun yksi sen sisaruksista irrotti otteensa nisästä vetääkseen välillä henkeä. Dokuganryū juoksi nopeasti nisälle, ennen kuin sen sisarus ehti taas jatkaa imemistä. Paikkansa menettänyt pentu ei tietenkään pitänyt tilanteesta, ja alkoi purra Dokuganryūta korvasta. Pian kaikki muutkin pennut olivat Dokuganryūn kimpussa. Omistaja kuuli tappelun äänet ja ryntäsi nopeasti koiratarhaan. Siellä häntä odotti uskomaton näky: pikkuruinen Dokuganryū oli piessyt kaikki sisaruksensa, jotka nyt vain katselivat nöyrinä sivusta, kun se oli imemässä emonsa nisää aivan yksin. Täysin vahingoitta ei Dokuganryūkaan tappelusta selvinnyt, sillä se menetti vasemman silmänsä.
Dokuganryūn omistaja huomasi, että Dokuganryūssa olisi potentiaalia taistelukoiraksi, ja alkoi harjoituttaa sitä laittamalla sille näkevän silmän päälle silmälapun, jossa oli hyvin pieni reikä näkemistä varten. Näin Dokuganryūlle kehittyi hyvin tarkka näköaisti näkevään silmään.
Taistelukehässä Zeroa vastaan
Mennessään otteluun Zeroa vastaan, Dokuganryū oli jo komusubi, joka on koirataisteluarvoista neljänneksi korkein. Taistelu alkaa, ja Zero hyökkää suoraan Dokuganryūta kohti. Zero kuitenkin pysähtyy ihmeissään, sillä Dokuganryū ei hievahdakaan. Siinä samassa Dokuganryū kuitenkin hyökkää salamannopeasti Zeron kurkkuun kiinni ja riepottaa sitä mielensä mukaan. Zero yrittää osua kynsillään Dokuganryūn näkevään silmään, muttei osu kunnolla, ja Dokuganryū heittää sen vasten kehän laitoja.
Zero on koko ajan alakynnessä, mutta onnistuu yhdessä vaiheessa puremaan ensin, ja saa heitetyksi Dokuganryūn päin kehän laitaa, jolloin se saa otsaansa suuren, runsaasti verta vuotavan haavan. Zero hyökkää uudestaan Dokuganryūn kimppuun, ja tekee pyörivää liikettä aiheuttaakseen puremakohtaan pahemmat vammat. Dokuganryū pääsee kuitenkin irti Zeron otteesta, mutta tässä vaiheessa sen otsan haavasta valunut veri oli peittänyt sen näkevän silmän.
Dokuganryū ei tästä kuitenkaan hätkähtänyt, sillä sen saama koulutus oli ollut niin tehokasta, että se pystyi taistelemaan myös sokeana. Zero oli hämmentynyt näkökyvyttömän koiran päättäväisyydestä, ja joutui pahasti Dokuganryūn riepoteltavaksi. Dokuganryū sai Zeron kurkusta niin hyvän otteen, ettei Zero päässyt enää irti. Tuomari oli jo aloittanut loppulaskennan, kun Zero muisteli syitä, miksi otti osaa koirataistelukilpailuihin: se halusi päästä taistelemaan Unryūta, emonsa murhaajaa, vastaan.
Tästä ajatuksesta Zero sai voimaa ponnistaa ylös juuri ennen kuin aika loppui. Se onnistui irrottamaan Dokuganryūn kimpustaan ja heitti sen päin kehän laitaa. Dokuganryū nousi heti ylös, mutta oli hämmentynyt Zerosta huokuvan päättäväisyyden auran edessä – yhtäkkiä se ei enää uskonut voivansa taistella sokeana, ja alkoi vimmatusti hangata silmäänsä tassullaan saadakseen sen puhtaaksi. Tässä vaiheessa koiran omistaja heitti pyyhkeen kehään luovuttamisen merkiksi, ja Zero julistettiin ottelun voittajaksi.