Maximin ja Lydian isä
| (Maximin ja Lydian isä) | |
|---|---|
| |
| Nimi | |
| Japaniksi | (マクシームとリディアの父) |
| Ääntäminen | maksim to lidia no chichi |
| Muuta | |
| Kotipaikka | Sahalinin saari, Venäjä |
| Ulkonäkö | |
| Rotu | saksanpaimenkoira |
| Sukupuoli | uros |
| Turkinväri | musta-valkoinen |
| Silmät | mustat |
| Muut tuntomerkit | kaksi vaakasuoraa arpea kasvojen oikealla puolella, kolme luodinjälkeä rinnassa ja yksi kuonon päällä, harmaantunut turkki |
| Ginga Densetsu Weed | |
| Ensiesiintyminen | osa 40 |
| Ikä | yli 10 vuotta |
| Liittouma | Venäjän sotakoirat, Maxim, Lydia |
Maximin ja Lydian isä on Venäjän sotakoirien sotamarsalkka ja Karafuton komentaja. Hänen nimeään ei mainita lainkaan.
Hän keräsi kokoon armeijan hylkäämiä koulutettuja koiria. Hän osoittaa lempeyttä tarjoamalla alaisilleen ruokaa, mutta Victor ja osa sotakoirista pitää häntä seniilinä vanhuksena ja he suunnittelevat vallankaappausta hänen selkänsä takana.
Hän antoi käskyn valloittaa Hokkaidō, sillä elo sotakoirien omalla kotisaarella on vaikeaa. Hän itse jäi Sahaliniin laumansa vanhimpien ja nuorimpien kanssa. Suurempi hanke kuitenkin peruuntui Maximin palattua kertomaan, että Hokkaidō on karu saari ja että loput armeijasta nääntyi nälkään. Sotamarsalkka on pahoillaan sotilaidensa kuolemasta ja päättää, että sotakoirien on parempi jäädä ja yrittää selviytyä omalla kotisaarellaan muiden alistamisen sijaan.