Kai no san kyōdai
Kai no san kyōdai (jap. 甲斐の三兄弟, suom. Kain kolme veljestä) on 63-sivuinen Ginga Nagareboshi Gin -lisätarina Tiikeriveljesten elämästä pentuina.
Tarina julkaistiin ensin Business Jump -mangalehden numeroissa 5/2008 (32 sivua, sisälsi kolme värisivua) ja 6/2008 (31 sivua), ja sisällytettiin sitten Ginga Nagareboshi Gin Shin Gaiden -lisätarinakokoelmaan. Tarina julkaistiin Ginga Nagareboshi Gin -animen japanilaisen DVD-boksin julkaisun kunniaksi.
Tarina
Suuri taistelu
Suuri taistelu on jatkunut pitkään ja Gin raahaa mukanaan haavoittunutta Beniä, Akakabuton jahdatessa heitä. Yhtäkkiä yksi-silmäinen Akatora hyppää väliin ja on valmis suojelemaan Beniä hengellään, sillä Ben oli aiemmin pelastanut hänet ja hänen veljensä.
Akatora hyppää suoraan Akakabutoa kohti, mutta tekee virhearvion puolisokeutensa takia, ja karhu onnistuu repimään häneltä vasemman etujalan ja osan eturuumiista. Kuolettavista vammoistaan huolimatta kai-koira jatkaa hyökkäystä ja puhkaisee Akakabuton ainoan silmän. Raivostunut karhu lyö Akatoran maahan. Muut koirat kiittävät Akatoraa uroteosta ja hyökkäävät sokean karhun kimppuun.
Kuoleman lähestyessä muistoja alkaa palata Akatoran mieleen.
Hylkääminen vuorille
Akatoran ensimmäinen muisto oli pimeys ja yksi kirkas piste hänen yläpuolellaan.
Kai-pentuja oli ollut alun perin viisi, joista omistaja piti kaksi ja hylkäsi loput. Alle kolmekuiset pennut suljettiin pahvilaatikkoon, vietiin autolla Fuiji-vuoren juurelle ja jätettiin sinne. Pennut saivat laatikon vaivoin auki. Pennut eivät ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut, ja odottivat emoaan ja isäntäänsä. Kului neljä päivää, joiden aikana pennut eivät poistuneet laatikosta kertaakaan. Heitä vaivasi sade ja nälkä, mutta Akatora lohdutti nuorempia veljiään ja vahti ympäristöä muiden nukkuessa.
Neljäntenä päivänä laatikon luo luikerteli käärme. Se hyökkäsi kohti pentuja, havitellen niistä ateriaa, mutta peloton Akatora väisti ja hyökkäsi sitten käärmeen kimppuun. Kurotora ja Chūtora katsovat aluksi peloissaan vierestä, mutta Akatora rohkaisi heitä käymään käärmeen kimppuun. Lopulta pennut saavat revittyä käärmeen hengiltä. Ne ovat uuvuksissa, mutta ylpeitä ensimmäisestä voitostaan ja syövät innolla saaliinsa.
Pennut rohkaistuivat tapahtuneesta ja alkoivat liikkua myös laatikon ulkopuolella, mutteivat koskaan liian kaukana. Laatikko oli heille turva- ja nukkumapaikka.
Näädän hyökkäys
Kuudentena yönä yksin valvova Akatora huomasi puunoksalla näädän, muttei kiinnittänyt asiaan enempää huomiota. Aamun sarastaessa Akatora kuitenkin heräsi siihen, kun näätä seisoi aivan laatikon vieressä. Akatora kauhistui ja huusi veljiään hereille, ja samassa myös näätä hyökkäsi heitä kohti. Akatora ja Chūtora ehtivät pois laatikosta, mutta Kurotora jäi näädän hampaisiin, ja menetti näin oikean silmänsä.
Silloin metsästä juoksi suuri tanskandoggi ja läimäytti näädän irti Kurotorasta ja ajoi sen tiehensä. Koira oli Ben. Hän lohdutti Kurotoraa ja toi pennuille ruoaksi fasaanin. Benin piti kuitenkin lähteä takaisin omistajansa luo, mutta hän lupasi tulevansa vielä takaisin.
Näädän toinen hyökkäys
Veljesten hylkäämisestä oli kulunut viikko, mutta he elelivät jonkin aikaa rauhassa, rapuja, sammakoita, heinäsirkkoja ja kastematoja saalistellen. He odottivat malttamattomina Benin paluuta.
Öisin pennut pitivät vuorollaan vahtia näädän varalta. Uni kuitenkin vei voiton pennuista, ja näätä hyökkäsi uudelleen. Se nappasi Chūtoraa korvasta ja lähti raahaamaan tätä mukanaan. Akatora ja Kurotora lähtivät niiden perään. Jonkin ajan kuluttua Ben saapui pentujen laatikon luo, aikomuksena tuoda näille lisää lintua, kuten oli luvannut. Ben ei löytänyt pentuja ja arveli niiden menehtyneen karussa luonnossa.
Sitten Ben haistoi pennut sekä näädän ja lähti seuraamaan vainua. Hänen hämmästyksensä oli suuri, kun hän vihdoin löysi pennut: ne olivat raivokkaassa taistelussa näätää vastaan. Yksikään pennuista ei antanut yhtään periksi, vaan ne taistelivat hurjemmin ja päättäväisemmin kuin koskaan aiemmin. Vihdoin pitkän ja verisen taistelun päätteeksi pennut saivat näädän hengiltä. Ben näyttäytyi pennuille ja suorastaan itki ylpeydestä.
Akatoran kuolema
Akatoran muistelmat päättyvät, ja tarina palaa takaisin Suuren taistelun sotatantereelle, jossa koirat ovat kokoontuneet kuolevan Akatoran ympärille.
Soturit yrittävät kertoa kuolevalle Akatoralle, että hän todella pelasti Benin hengen, mutta kai ei kykene vastaamaan. Myös haavoittunut Ben raahautuu Akatoran luokse ja pahoittelee sitä, miten kaikoira uhrautui hänen takiaan. Akatora ei kykene puhumaan, mutta toivoo etteivät muut surisi hänen kuolemaansa ja haluaisi kertoa heille, ettei kadu uhraustaan.
Akatora nukkuu pois, jolloin Ben purskahtaa itkuun, ymmärtäen sanat, joita Akatora ei pystynyt enää sanomaan. Akatora kuoli hymyillen, vaikkei elämässään ollut juuri hymyillyt saati nauranut. Akatoran uhraus täytti muut soturit suurella rohkeudella ja tahdonvoimalla, ja he hyökkäävät yhdessä Akakabuton kimppuun.
Muuta
- Tarinassa on jatkumovirhe. Kai no san kyōdaissa Akatora hyökkää ensimmäisenä käärmeen kimppuun ja tappaa sen melko vaivattomasti veljiensä kanssa. Ginga Nagareboshi Gin -sarjassa kerrotaan kuitenkin käärmeen hyökänneen kiinni Akatoran päähän, jolloin Kurotora pelasti hänet ja sai lempinimen "käärmeiden surma".